! Huomio !

Entisen blogini löydät täältä.

keskiviikkona, toukokuuta 20, 2009

Osa 83.

Katoan itseltäni päivä päivältä vain enemmän. Tuntuu kun olisin kahlinnut itseni ja ajatukseni sisimpääni lukoilla kiinni. Minä olen hukassa itseni kanssa. En tiedä minne kuulun. En tiedä mitä minun pitäisi tehdä. Olen katoamassa ystäviltäni, lähimmäisiltäni ja ehkä kaikkein eniten kullaltani. En halua, tai en pysty näkemään ketään -voimani eivät vain riitä. En halua näyttää muille, että olen heikko ja eksyksissä itseni kanssa.

Olen nyt viimeiset kaksi viikkoa pyörinyt poikien tai oikeastaan nuorten miehien kanssa keihin tutustuin. Heidän kanssaan minun on helppo olla. He eivät tunne minua, eivätkä osaa lukea minua kuten ystäväni tai kultani. Kuitenkaan tuo ei ole ainut syy miksi heidän kanssaan olen. Mä jotenkin viihdyn heidän seurassaan. Osaan olla melkein oma itseni heidän kanssaan. Kuitenkin tiedän, että yksi näistä "pojista" on minusta kiinnostunut. Huomaan sen hänen käytöksestään, mutta kuitenkaan se ei häiritse minua mitenkään. Ja vaikka halaankin häntä nähdessämme ja myös silloin kuin sanomme heipat, niin ainakaan minulle se ei merkitse mitään. Ei minua ole haitannut, että hän on muutaman kerran antanut suulleni suukon, kun olemme halanneet, koska tiedän, että en ole ainut kenelle hän noin tekee. Ainakin luulen tietäväni.
Mulla on kuitenkin jotenkin paha omatunto, koska olen näiden "poikien" kanssa, mutta en kuitenkaan näe kultaani, tai ystäviäni. En tiedä miksi en pysty näkemään niitä tärkeimpiä ihmisiä silloin, kuin heitä en
iten tarvitsisin.

Käyn illalla nukkumaan. Pyörin sängyssäni pitkään. Katson kelloa. Laitan silmäni kiinni. Havahdun painajaisiini. Täm
ä toistuu joka yö. Aamulla herätessäni olen väsynyt ja kiukkuinen. Univelat alkavat painaa päälleni, huomaan sen nyt jo itsekin. En muista painajaisiani, mutta herään siihen, että olen aivan hikinen ja olen jotenkin pelkotilassa ja kuin paniikki olisi valtaamassa minut. Kaipaan edes yhtä yötä jolloin saisin vain nukkua ja herätä aamulla pirteänä.

' Rikkinäinen oli eilinen
Vaikka tahdon pakoon pääse en
Sekaisin taas
kaikki kaunis on
Jossain tunne - kipu sanaton

Josta millään kiinni ei saa '

~ Bass'n Helen - Liekeissä ~

5 kommenttia:

  1. Kokeile lihastenrentouttajia... Siis näitä lääkkeitä, jos vaan saat niitä jostain. Mulla ainakin auttaa, nukun kun tukki... En kyllä ota niitä kun vaan suurimmassa hädässä, jos on univelkaa monelta päivältä.

    Mutta älä ota liian vahvoja. Muuten saat niistä maailman hirveimpiä painajaisia. Tosin en tiedä, onko tää vaan mulla...

    Sorry, sekainen kommentti. Tuli vaan mieleen.

    VastaaPoista
  2. nora täällä taas (: sanoit , että olet niiden "poikien" seurassa enemmän kun ystävien tai kullan , ja tunnet syyllisyyttä siitä . oletko sä aivan varma että sä voit luottaa näihin ihmisiin ? huomasin kyl joitakin samoa piirteitä itessäni . toivottavasti asiat selvii sulle .
    terkkuja taas (:

    VastaaPoista
  3. Nora, siinä se juuri on, en mä heihin luotakkaan. Olen aina heidän seurassaan jotenkin alitajuntaisesti varuillaan. Varsinkin tämän yhden "pojan" kanssa, joka musta on kiinnostunut ehkä liikaakin.

    Terveisiä ja haleja siullekin!

    VastaaPoista
  4. ootko ajetellu kysyä tältä yheltä pojalta hänen tunteista ? ja sanoa , jos et pidä siitä , että hän tulee liian lähelle . ei oo mies eikä mikää jos ei sellasta kestä . ja sulla on varmasti ainakin yksi luotettava ystävä , jolle voisit kertoa , hän voisi varmasti auttaa paljon . toivon vaan , ettei sulle tapahdu enää mitään , mistä kerran kirjotit :s
    // nora

    VastaaPoista
  5. Nora... Olen kysynyt häneltä mitä hän haluaa. Sanoi haluavansa olla ystävä, ja ehkä enemmän. Tiesin sen jo ennen kuin häneltä mitään kysyin tämän asian, joten en yllättynyt.
    On ehkä, mutta en halua puhua kuitenkaan ystävillenikään.
    Niin toivon minäkin.

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät itsestäsi jäljen sivulleni!