! Huomio !

Entisen blogini löydät täältä.

maanantaina, toukokuuta 25, 2009

Osa 87.


Huutoa, itkua, tappelua ja yksi lyönti. En jaksaisi tätä enään. Yksi kokonainen päivä kotona, ja tunnen sisälläni vain suurta vihaa.

Miksi minulla on niin suuri viha perhettäni kohtaan? Onko tämä minulle suojautumis -tai pakenemiskeino kotona odottavaa arkea kohtaan? Miksi aina minä olen se joka aloittaa ainaisen kinastelun ja tappelun? Vihaanko mä tosiaan perhettäni, vai tarkoittaako tämä tunne sisälläni jotain muuta? Onko tämä kaikki kinastelu ja tappelu minun syytäni? Kysymyksiä joihin en jaksa miettiä vastauksia. Mulla ei vain ole siihen enään voimia.

Ajatukseni karkasivat. En saa mitään kirjoitettua. Lähden ulos kävelemään yksi toive mielessäni; että siten saan ajatuksiani selvitettyä ja oloani paremmaksi.

15 kommenttia:

  1. Mulla on vähän samanlainen juttu. En ymmärrä miks, mutta jostain syystä en kestä olla perheeni seurassa kovinkaan kauan ärsyyntymättä tai alottamatta jotain kinaa. En tajua miks jostain syystä en siedä olla niiden läheisyydessä, vaikka ne on kaikki ihania omalla tavallaan. Mussa on oltava jotain vikaa. Kyllä mä rakastan mun perhettä, mutta...

    VastaaPoista
  2. Viha peittää paljon tunteita. Vihan alta voi löytyä esim. epävarmuutta, ulkopuollisuutta, irtautumishalua, itsenäistymisen pelkoa. Onko sinulla ketään, jonka kanssa voisit keskustella vihastasi ja selvittää itsellesi, mistä se tulee?

    VastaaPoista
  3. Ei millään voi olla sinun syytäsi, että kotonanne tapellaan. Ja jos jompi kumpi vanhemmistasi on lyönyt sinua, sinulla on oikeus saada toinen paikka jossa olla.

    VastaaPoista
  4. kiitos kommentista hei. kauanko olit syömättä kunnes löysit ittes tiputuksesta?

    kuulostaa aika kauheilta noi sun kotiolot, mutta muista ettet syytä itteäsi niistä koko ajan. ei ne voi kaikki olla vaan sun vikoja. yritä jaksaa?

    VastaaPoista
  5. kiitos. :)

    minua inhottaa äiti täl hetkel kovin.

    ja suututtaa oma käytos äitiä kohtaan..

    olen ihan idiotti. ..

    VastaaPoista
  6. Onneksi se vatsakipu loppui. Söin lääkekuurin siihen...
    Paljon voimia sinullekin.

    VastaaPoista
  7. ei oo sun vika tyttö rakas että sun perhe on mitä on!

    VastaaPoista
  8. Moi.Ei se mustakaan ole sun vika jos teillä tapellaan ja kyllä mullakin on välillä niin,että vihaan mun perhettä(äitiä)eli itse asiassa usein.Laitoin nyt tänne vaan merkin että oon lukenut sun tekstejä.Ai niin ja anteeks mutta mäkin laitoi tollasen kommentti-pyynnön omaan blogiini se vaan oli niin hyvin keksitty.Voimia ja tsemppiä ja kaikkee mahdollista sulle<3

    VastaaPoista
  9. Joo, onneksi loppui ! En olisi kestänyt enää...
    Eikä niistä verikokeista mitään löydy ! Älä huoli pikkuinen.<3

    VastaaPoista
  10. ei se syy useinkaan oo pelkästään yhdessä, tuppaahan siinä tappelussa olemaan vähintään kaks. tosin itellä oli kyllä eilein niin että isä tappeli ihan itekseen, en jaksanut osallistua sen keuhkoomiseen milläänlailla. eli näemmä yksinkin voi tapella :D

    VastaaPoista
  11. hei taas !
    mulla on aika paljon samantapainen fiilis , tällä hetkellä varsinkin äitiäni kohtaan . välillä ajattelen , että olen juuri nyt sopivan kokoinen ja näköinen , ja sitten äiti tulee jossain vaiheessa , ja sanoo , että pitäisi katsoa mitä syön ja mun pitäisi mennä lenkille , koska olen lihonnut taas paljon . olen 167 cm pitkä ja painan 44 kg . tämän takia paino menee koko ajan alaspäin , enkä tiedä enää mitä tehdä . aurinkoista kesää sulle !
    //nora

    VastaaPoista
  12. Hui!!Nora mie otan suunnattomasti osaa mitä siun äitis on siulle sanonu!!Et suinkaan oo ainut,oon kuullu samantapasta settiä muittenki ihmisten osalta mitä niitten äidit ovat sanoneet. Tuntuu nii tajuttoman pahalta!!:( Miks vanhemmat purkaa ongelmansa ja pahan olonsa lapsiisa,pahoinvointi vaa kasvaa ku pahoinvointi tartutetaan vaan eteenpäin.

    Ihmiset eivät monestikkaan hoida ongelmiaan,asioista pitää puhua,muuten ei voi tapahtua parannusta!!:( Sisäänpäin kääntyminen on valtavan suuri ongelma,siitä on yritettävä kuoriutua ulos.

    Maailma valehtelee asioista ja antaa elämästä kauniin ja hohdokkaan kuvan nyky-yhteiskunnassa.

    Tässä sitten lopputulos:(

    VastaaPoista
  13. Nora sinä olet todella pieni tyttö. Äidin sanat voit unohtaa tyystin, vaikka se vaikeaa onkin. Voimia sinulle !

    VastaaPoista
  14. Nimenomaan mitä ppipi sanoi!:)

    Mutta mie ymmärrän täysin tuon ja että sattuu.

    Tähän asti mie oon oppinu yhä enemmän ymmärtämään ihmisiä siten ku oon nähny että niil ihmisillä ihellään on paha olla ja siks satuttavat toisia tietämättään ite siitä. Ja sen ku näkee,se auttaa enemmän ku paljon!:)

    Voimia hirmusti sinne!!Ja ppipille kans!!:)

    VastaaPoista
  15. Niin se on. Yleensä ihmiset purkaa sen pahan olonsa muihin. Jotkut tietämättään ja jotkut taas tietoisesti.

    Kiitos kiitos anna.
    Ja nora voimia!

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät itsestäsi jäljen sivulleni!