Väsymys tuntuu pukkaavan taas mun päälle. Mä kyllä nukun jonkun verran, mutta silti olen aivan puhki aina kun herään, ja koko päivä meneekin sitten silmät ristissä kävellen. Mun täytyy pakottaa itseni nousemaan sängystä. Välillä illalla nukkumaan mennessä olen aivan puhki, vaikka en ole sinä päivänä tehnyt mitään järkevää. Mä vaan olen jatkuvasti väsynyt. Olen myös huomannut että väsymys vaikuttaa muhun nykyään paljon enemmän ja näkyvämmin kuin ennen. Musta tulee kärttyinen ja itkuinen, ja pienikin vastoinkäyminen saattaa hajottaa mut ihan palasiksi.
Tänään olisi tarkoitus mennä taas opistolle(asuntolaan), ja huomenna sitten takaisin koulunpenkille. Harjoittelu on siis takana, ja nyt pitäisi vielä neljä viikkoa jaksaa puurtaa koulussa. Mä oikeastaan odotan opistolle pääsyä, ja syy siihen on vain se, että pääsen ottamaan taas vähän lomaa perheestä, ja siellä saan omaa aikaa tarvittaessa.
"Sie olet kyllä oikeasti tosi pieni", nuo sanat kuulin melkein tuntemattomalta ihmiseltä (tuntenut kaksi viikkoa). Kun halasin häntä, hän sanoi nuo sanat. Irrotin hänestä samantien otteen ja katsoin vain kysyvästi. Musta ei tuntunut hyvältä kuulla tuota lausetta. Halusin vain lähteä hänen luotaan, käntää hänelle selän, ja painua vain jonnekin muualle. Mä en halua kuulla ihmisiltä tuollaisia kommentteja, koska se tuntuu niin valheelta, koska kuitenkin itse näen toisin. Näen vain lihavan pyöreähkön tytön, joka vihaa itseään. Mä en näe niinkuin muut. Jo kauniiksi kehuminenkin saa minut hiljaiseksi. En halua kiittää kehuista, se tuntuu väärältä.Katson itseäni joka päivä peilistä. Mielessäni kysyn itseltäni "kelpaanko itselleni nyt?". Ei, en kelpaa. Se sattuu muhun aina vain enemmän, kun peiliin katsoessani huomaan ne samat "virheet" kropassani. Huomaan ne asiat joista en pidä, ja jotka vaan pysyvät kropassani. Miksi en voi kuunnella ja uskoa muita, kun kuulen sanat "olet kaunis ja kelpaat juuri tuollaisena". Ehkä vielä joskus ymmärrän mitä muut tarkoittavat. Ehkä vielä joskus kelpaan itselleni juuri tälläisenä kuin olen.
" Mä en usko mitään ennenkuin mä näen sen ite silimilläni Mä katon kaikenloppuun asti sä sanot, että mä oon jääräpää
Mun haaveet yltää kuuhun asti
kauemmaskin jos tarve vaatii
Mä pistän aina paremmaksi ja
sä sanot, että mää oon sekopää "
~ Aknestik - Jäänmurtaja ~
Tekstit
Moi!Puhuit tuosta jatkuvasta väsymisestä,ootko kiinnittäny huomiota ruokavalioosi ja ulkoiluun?Nimittäin toi ruokavalio juttu on tosi tärkee,jos ei syö kunnolla ja riittävästi,on varmaa jotta olo on väsyny. Masennuksessa yleensä ei tee hirveesti mitään terveellistä mieli tai sitten ei syö tarpeeksi kunnolla. Säännöllinen ruokarytmi pitää kylläisenä ja virkeenä:) proteiinin saanti on tosi tärkeää.
VastaaPoistaTuo itsetunto asia on kyllä nii herkkä ja vaikea alue korjata:( Tuohon on niin vaikea sano oikeen mitään,koska sinuu ei näyttävästi lohduta oikeen mikään sen asian suhteen. Mie oon tosi pahoillani siitä:( Mutta sen ainakin,jotta siun kannattaa tiedostaa se,että ne ketkä sinnuu on haukkunu ja asiat jonka takia sie oot ruvennu tuntemaan itseinhoa,niin se ei oo johtunu siusta,vaan niil ihmisillä itessään on paha olo olla ja ne ny on halunnu pahan olonsa purkaa toisiin,saadakseen tyydytystä siitä ihelleen,että itte tuntis mukamas paremmaks sitte. That's fact.
siukkuja päiviisi!:)
-a
No mun ruokavalio on mitätön, tiedän sen. Itsekin ajattelin että väsymykseen voi olla juuri tämä syöminen syynä.
VastaaPoistaKiitos a taas kerran ! :)
Löysin sähköpostiosoitteesi profiilistasi, ja laitoin kutsun tulemaan.
VastaaPoistaTuo väsymys kuulostaa todella tutulle. Joskus väsyttää niin paljon, että nukahtaa ennen kun pää osuu tyynyyn.
VastaaPoistaPidän kovasti blogistasi.
Voimia<3