! Huomio !

Entisen blogini löydät täältä.

tiistaina, kesäkuuta 09, 2009

Osa 91.

Miksi en kelpaa itselleni, miksi?

Tunnen itseni lihavaksi. En voi astua vaa'alle. Peilin eteen astuessani haluaisin vain sulkea silmäni ja kääntyä pois. Tunne lihavuudestani on vain kasvanut. Näen kropassani vain enemmän korjattavaa ja liikaa vikoja. Tämä ei ennen ole ollut näin pahaa, mutta nyt tajuan itseni kammoksuvan kroppaani vain enemmän ja enemmän. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta en vaan voi sietää enään itseäni.

Tänään ollessani kaupassa minulle tuli vain tunne, että haluan pois nopeasti. Tuntui, että jokainen joka minuun katsoi olisi vain arvostellut minua ja kroppaani. Ahdistuin aivan valtavasti,
mutta sain tehtyä ostokset kuitenkin kaikesta huolimatta. Sama tunne tuli, kun näin kultaani taas pitkästä aikaa. Istuimme ja olimme ensin kauempana toisistamme, mutta jossain vaiheessa tajusin laittaneeni pääni hänen olkapäälleen. Olimme niin hetken, ja sitten hän siirsi kätensä minun kylkeeni. Tunsin vain kylmien väreiden menevän ihoani pitkin ja samassa iski ahdistus. En kuitenkaan sanonut mitään hänelle, tyydyin vain olemaan siinä ja pitämään ahdistuksen sisälläni.

Pään särky, nuha ja yskä. Nuo kaikki omistan tällä hetkellä. En saa mitään tehtyä. Voimat ovat täysin loppu nyt fyysisestikkin, ja töiden teostakaan ei tule mitään. Olen siis kipeänä ja töissä. Monet ovat kysyneet, että miksi olen töissä, mutta minun on pakko. Jos olisin poissa, niin harjoitteluni menisi taas uusiksi. En jaksaisi siirtää ja tehdä taas harjoittelua uudestaan. Viimekerralla olin sairaalassa, kun muut olivat tässä harjoittelussa. Minun on jotenkin vain pakko kerätä itseeni voimia, että jaksan olla lasten seurassa ja tehdä työni. Se on ollut vaikeaa. Tänään en siihen kuitenkaan pystynyt. Oloni oli aivan äärimmäisen heikko, joten pyysin ohjaajaltani päästä sohvalle makaamaan. Sain luvan, ja nukuinkin siinä sitten puolisen tuntia. Minua heikottaa muutenkin ilman tätä flunssaa. Ja nyt kun pääni on täynnä räkää, niin tuntuu, että jalat lähtevät välillä alta kun nousen tai vain kävelen paikasta toiseen. Perjantaina olisi näyttö, ja koitan saada itseni siiheksi jotenkin kuntoon, että kykenisin näytön suorittamaan.

Tästä postauksesta ei nyt oikein tunnu tulevan mitään. Menen niistämään nenäni. Päätän siis tämän postauksen tähän.

7 kommenttia:

  1. löysin blogisi vuodatuksesta ja sitä kautta eksyin tänne, ja tässä nyt jätän jäljen itsestäni kommentin muodossa.

    vielä en ehdi blogiasi penkoa läpi, saatan ensin lueskella vähäsen tuotaa vanhaa vuodatuksessa. mittojasi jos saa kysyä? ja ikääsi?

    VastaaPoista
  2. blogisi ainakin vaikuttaa lukemisen ja perehtymisen arvoiselta, joten liitympä lukijoihisi. eli tulen seurailemaan elämääsi myös jatkosssa :>

    VastaaPoista
  3. en tiedä, mutta mulla on hirmuisen vahva usko, että joku voima kantaa vaikka ei aina oelkaan tuntunut siltä tai tunnu. Ainakin näin jälkeenpäin mietitytnnä..
    Niinkuin kirjotiin uuden postauksen, niin tuntuu kuin se paikallaan junnaaminen olisi loppunut ja nyt ois taas liike alkanut :)

    Voimia sinulle ja siunausta<3

    VastaaPoista
  4. Täällä puolella toinen flunssainen :(
    voimia<3

    VastaaPoista
  5. MInkäs ikänen oot? haluisin löytää samanikäsiä "lajitovereita".

    VastaaPoista
  6. anonyymi, oon tälläinen 17 vuotias tytön tylleröinen ja tässä kohta täytän 18.

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät itsestäsi jäljen sivulleni!