! Huomio !

Entisen blogini löydät täältä.

maanantaina, kesäkuuta 15, 2009

Osa 92.

Unohdin hetkeksi kaiken ja annoin vain mennä. En miettinyt mitään. En tuntenut kipua sisälläni. Hymy paistoi hetken kasvoillani. Kaikki palasi kuitenkin hiljalleen mieleeni. Tunsin taas sisälläni sirpaleet jotka viilsivät vain syvemmältä.

Tuntuu kuin taistelisin itseäni vastaan. Aivan kuin sisälläni olisi kaksi puolta, jotka sotisivat toisiaan vastaan. Haluaisin olla ilman kaikkia näitä sh ajatuksiani päässäni, mutta kuitenkin pelkään, että ilman kaikkea tätä minulta puuttuisi iso asia elämästäni. En osaa kuvitella elämääni ilman kaikkea mitä minulla nyt on. Kuitenkin jos hiukan ajattelen niin ehkä ilman näitä kaikkia ajatuksia minulla voisi olla parempi olo. Voisin taas hymyillä, ja olla niinkuin ennen. Ajatukseni ovat yhtä ristiriitaa.

Olen yrittänyt pitää itseäni kiireisenä nyt jo kohta muutaman viikon, ja kaikki siksi, että saisin pidettyä itseni kasassa. Kuitenkin nyt huomaan tämän kaiken vain rasittavan minua enemmän ja enemmän. Stressi näkyy päällepäin. Olen väsynyt. Nukun huonosti. Olen todella herkkä joka päivä (pieninkin vastoinkäyminen tuntuu mailmanlopulta ja itkuisuus lisääntynyt huomattavasti). Yritykseni edes yhteen parempaan päivään tällä keinolla osoittautui vain sotaa itseäni vastaan.

Valhe. Tunsin sen taas tulevan suustani. En ensin huomannut sanovani, että kaikki on hyvin, mutta myöhemmin tunsin omatuntoni taas puhuvan minulle. Kietoudun valheiden kaapuun aina kuin minulta kydytään vointiani. En joskus enään itsekkään huomaa valehdelleeni kertomalla, että kaikki on hyvin. Omatuntoni kolkuttaa ja tunnen syyllisyyttä valheistani. Kuitenkaan en mahda itselleni mitään tässä asiassa. En saa sanotuksi rehellistä vastausta jos joku kysyy minulta vointiani. En vain halua näyttää muille, että olen heikko. En halua näyttää sitä, että en enää pärjää. Haluan olla edelleen se vahva ja hyvinvoiva tyttö muiden silmissä. En halua muuttua muiden silmissä.

" I feel it everyday, it's all the same
It brings me down but I'm the one to blame
I've tried everything to get away "

~ Three Days Grace - Over and over ~

7 kommenttia:

  1. koita jaksaa, kyl olo helpottuu tosta !
    jos tulee liian vaikeeks kaikki, käy lääkäris ja se määrää sulle masennuslääkkeit, mä ite menisin mut otan mun äidilt niitä, kyl ymmärrän josset haluu mennä, mut niist pillereist oikeesti tulee parempi olo. koita jaksaa<3
    sade muuttuu jossainvaiheessa sateenkaareksi.

    VastaaPoista
  2. voi :s no en voi muuta sanoo kun sitte, sade muuttuu jossainvaiheessa sateenkaareksi<3

    VastaaPoista
  3. muista vaan se katse<3

    VastaaPoista
  4. en oo vähään aikaan taas pääsy koneelle sun blogia lukemaan , mutta nyt kuitenkin pääsin pitkästä aikaa . mä ymmärrän sua tässä asiassa , mä annan toisille aina sen kuvan että mä olen vahva , että mä kestän kaiken ilman että itken , mutta oikeesti mä olen kuitenki aika herkkä . paljon voimia sulle , ja hyvää jussia :_)
    //nora

    VastaaPoista
  5. Nora, kiitos taas kun kävit. Joo, monella on tuo sama, että näyttää vahvempaa kuin on.

    Siulle kanssa voimia ja jussit <3 !

    VastaaPoista
  6. Jep, koitan jatkaa hymyilemistä :)

    Hyvää juhannusta sinnekin!

    VastaaPoista
  7. Niin, on se hyvä. Tänään kuitenkin oksensin...
    Mun juhannus meni siis myös selvinpäin, vaikka paljon mieluummin olisin ollut humalassa.
    Kännissä on kiva olla. :)

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät itsestäsi jäljen sivulleni!