! Huomio !

Entisen blogini löydät täältä.

tiistaina, kesäkuuta 23, 2009

Osa 95.


"Olet keksinyt keinon käsitellä tunteita, jotka ovat sinulle ylivoimaisia. Ylivoimaisen pahoja. Ylivoimaisen pelottavia"
~ Patricia McCormick - viilto ~

Noin minäkin tein. Keksin keinon piilottaa tunteeni itseltäni. Tämä sai kuitenkin ne piilotetut tunteet vain pahenemaan päivä päivältä. Tunteita kasautui yhä enemmän sisälleni. Vihaa. Pettymystä. Surua. Iloa. Kaikki tunteet jäivät sisälleni. En osannut enään käsitellä niitä. Purin kaikki piilottamani tunteet tähän keinoon. Liikkuminen, syömättömyys, laihdutus, tämä kaikki kuuluu siihen keinoon millä pakenin omia tunteitani. Hetkessä keino muuttui elämäntavaksi, pakkomielteeksi. Olinkin yhtäkkiä koukussa tähän kaikkeen. En osannut enää lopettaa.

"Joskus kun ihminen on tilanteessa, jota ei tunne hallitsevansa, hän tekee asioita, erityisesti asioita, jotka vievät paljon voimia, jotta tuntisi, että hänellä on edes jonkin verran valtaa."

Minä halusin myös valtaa, valtaa itseni kanssa. Väsytin itseäni päivittäin tekemällä koko ajan jotain. Kävin lenkillä juosten, sitten taas kävellen ja olin koko ajan liikkeessä. Liikunnan myötä aloin tuntea, että hallitsen kroppaani. Kun kuvioihin astui syömishäiriön merkkejä tunsin yhä enemmän, että hallitsen itseäni. Tunsin, että minä voin tehdä kropalleni mitä tahansa. Hallitsin kroppaani ja luulin, että se ei tule muuttumaan. Olin väärässä. Jossain vaiheessa tajusin, että olen menettänyt kontrollin. En hallinnut enään kroppaani, vaan kroppa hallitsi minua. En voinut enään lopettaa liikkumista, koska olisin muuten pettänyt itseni. Väsytin itsenäni päivä päivältä enemmän, koska halusin vain tuntea hallitsevani jotain elämässäni.

Puhun menneessä ajassa, mutta turhaan -mikään ei ole muuttunut.

10 kommenttia:

  1. Ranneke on hyvä. Se tsemppaa ja muistuttaa...

    VastaaPoista
  2. Vau!! Tosi hienosti kirjotat ja tosi hyvin osaat ilmaista asiasi,niinko ne on!:) HYVÄ!! Jatka samaan malliin;)

    Nyt on selvästi menossa suunta parempaan pikkuhiljaa,nyt toit esille, varsinkin tämän:
    "Keksin keinon piilottaa tunteeni itseltäni. Tämä sai kuitenkin ne piilotetu tunteet pahenemaan päivä päivältä. Tunteita kasautui sisälleni"

    Vau!! Ihailen avoimuuttasi ja rohkeuttasi!:)
    Tosta se lähtee!:) Kun tunnistaa mistä kiikastaa,on se eteneminenki ihan muuta toista!:)

    Paljon paljon voimia siulle!:)

    VastaaPoista
  3. Niin,ymmärrän,että pakenemisesta ei haluis luopua. Mutta se tosiaanki johtaa siihen,että asiat kasaantuu vaa yhä enemmän ja siitä pahasta ei pääse irti.

    Sit ku sie oot rupeemassa meneen kohti niitä vaikeita aikoja ja niitä kipeimpiä asioita,ni sie alat huomaamaan ja ymmärtämään asioita paremmin. Ja mikä parasta,sie vahvistut!:) Ja kun annat Jumalalle vallan hoitaa sinuu,ni siulla ei tosiaankaan oo mitään syytä pelätä!:) Ja Jumala antaa viel sen lisäks,ett se siut hoitaa,antaa viel asioita joita ei osannu ees odottaa!:)

    Koska vaikeissa elämäntilanteissa eläminen on ihan muuta toista,kun antaa Jumalalle vallan hoitaa asiat!:) Mitä niitä ite murehtimaan,ku on Jumala joka tietää kaiken parhaiten?:)

    Eikä siun tarttee murehtii mitä ihmiset siusta ajattelee,se on pääasia että sie paranet ja pääset pois sieltä valheiden verkoista ja peloista!:) Luota siihen,jotta Jeesus on siun kanssa ja että Hää hoitaa hommat kuha vaa luotetaan ja ootetaan mitä sil Jumalalla on annettavaa!:)

    Siunausta siulle!:)

    VastaaPoista
  4. wau, kirjotat kuin suoraan mun päästä.. ajatukset siis matsaa ;o

    VastaaPoista
  5. Heyy :)) Toi toinen blogi ei oo käytössä enää nykyään, ni on siks "suljettu" :(

    VastaaPoista
  6. En todellakaan ole pieni... ! :(
    Mutta kiitos ja superisti voimia ja halaus sinullekin.<3

    VastaaPoista
  7. mihinkäs minä katoaisin..haleja sinne myös ja paljon voimia.<3

    VastaaPoista
  8. Ihana että kirjustelit jotai. Eikä mua kannata pelätä vaikka ite niin teenkin ;)

    Yritä jaksella!♥ Nyt en voi kauheasti tuohon uusimpaan tuotantoosi vastailla, kun en ole kotona ja sama huushollissa on muutakin sakkia ja tällaisia sivuja ei kauaa saa piilossa pidettyä.

    VastaaPoista
  9. pelottaa oikein , kun kirjotat niin osuvasti . oikeestaan mulla ei ole lisättävää siihen , mitä annanna sanoi . voimahaleja taas jälleen kerran ! <3 (:

    VastaaPoista
  10. Rakastan tapaas kirjottaa. Sanat jotka sanot iskostuvat suoraan muhun, saat mut aina yhä uudelleen ja uudelleen miettimään omaa elämääni.
    Kirjoitat hyvin ja huomaan, että kaikki tulee sun sisältä.
    Kiitos sanoistas, ne merkitsee mulle myös jotain mitä en osaa selittää.

    Voimia!

    -S

    VastaaPoista

Kiitos kun jätät itsestäsi jäljen sivulleni!